Syyte törkeästä veropetoksesta

Julkaistu 14.11.2017

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa syytteen törkeästä veropetoksesta asiassa, jossa epäilty on oma-aloitteisesti ilmoittanut kahdelta verovuodelta Verohallinnolle aikaisemmin salaamansa noin 140.000 euron määräiset pääomatulot ja maksanut niistä nyttemmin maksuunpannut noin 25.000 euron verot viivästysseuraamuksineen. Salpausselän kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt asiassa päätöksen syyttämättäjättämisestä. Valtakunnansyyttäjänvirasto otti asian omasta aloitteestaan uuteen syyteharkintaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, ettei verovelvollisen menettelyn voida katsoa poistaneen hänen menettelynsä vaikutuksia. Epäilty on itse kertonut hallinneensa nyt kyseessä olevia sijoitustilejä jopa vuosikymmeniä, joten vain verovuosia 2008-2011 koskevien tietojen toimittaminen Verohallinnolle ja verovuosilta 2010 ja 2011 määrättyjen verojen maksaminen ei täytä edellytyksiä teon vaikutusten poistamisesta.

Lisäksi tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista, koska pelkkä salatuista tuloista määrättyjen verojen ja viivästysseuraamusten maksaminen ei voi olla syyteharkinnassa rikosoikeudellisesta vastuusta vapauttava peruste. Maksaminen ja oma-aloitteinen itsensä ilmiantaminen voivat olla tuomioistuimessa rangaistuksen mittaamiseen alentavasti vaikuttavia seikkoja, mutta syyteharkinnassa yleisesti noudatettuna sääntönä se asettaisi eri verovelvolliset epätasa-arvoiseen asemaan ja saattaisi johtaa rikosoikeudellisen vastuun soveltamiseen yhdenvertaisuudesta poikkeavalla tavalla. Kaikkia epäiltyjä on syyteharkinnassa kohdeltava yhdenvertaisesti heidän taloudellisesta asemastaan riippumatta, myös talousrikosasioissa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksen (asianro 358/21/17) voi tilata Valtakunnansyyttäjänvirastosta osoitteesta vksv(at)oikeus.fi tai numerosta 029 562 0810.

Lisätietoja:

valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta, puh. 029 562 0842
apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe, puh. 029 562 0823

Sivun alkuun |