Asianomistajan laajennettu teonkuvaus, rangaistuksen mittaaminen

Annettu 25.9.2017, dnro 110/21/17

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen on saattanut päätöksensä vastaisen varalta kihlakunnansyyttäjän tietoon.


Kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä lievästä vahingonteosta ja ampuma-aserikoksesta sekä nostanut syytteen mm. pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta, koska vastaaja oli väkivallan teon jälkeen ja sittemmin kohdatessaan asianomistajan moottorikelkalla ajaessaan huutanut asianomistajalle pieksävänsä tämän.


Asianomistaja oli yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen lisäyksin, että vastaaja oli heti pahoinpitelyn jälkeen mennyt autotalliin ja ilmestynyt sieltä asepussia kantaen ja vetäen asetta esiin. Aseen perän tullessa näkyviin ja vastaajan käden ollessa liipaisinkahvassa, asianomistaja oli poistunut paikalta.


Käräjäoikeus oli katsonut vastaajan syyllistyneen mm. laittomaan uhkaukseen, jossa asianomistajan laajennetun teonkuvauksen mukaisesti menettelyyn oli sisällytetty aseen vetäminen pois pussista sekä käden oleminen liipaisinkahvassa. Teonkuvauksessa ei niin ollen ollut ollut kyse aseen nostamisesta toista vastaan.


Rangaistusta mitattaessa oli vakavimmaksi teoksi huomioitu laiton uhkaus. Vaikka laittomassa uhkauksessa ei ollut ollut kyse aseella osoittamisesta, oli aseen käyttämistä uhkausvälineenä pidettävä erityisen moitittavana tekona, mikä oli lisännyt teon vahingollisuutta sekä ilmentänyt tekijässä korkeata syyllisyyden määrää.


Syyttämättäjättämispäätöksen perustelujen mukaan vastaaja oli käsitellyt asetta kyseisessä riitatilanteessa. Vaikka asetta ei ollutkaan "nostettu toista vastaan" kuten laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttyminen kirjaimellisesti edellyttää, syyttäjän olisi tullut haastehakemuksessaan mainita aseen mukanaolo. Sillä on merkitystä mm. rangaistuksen mittaamisen kannalta kuten käräjäoikeuden tuomiossa oli todettu.


 
Julkaistu 2.10.2017